Index: Finnish 1938

 

Job 6

[1] [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25] [26] [27] [28] [29] [30] [31] [32] [33] [34] [35] [36] [37] [38] [39] [40] [41] [42]

6:1 Job vastasi ja sanoi:

6:2 "Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!

6:3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.

6:4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.

6:5 Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?

6:6 Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?

6:7 Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.

6:8 Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!

6:9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!

6:10 Niin olisi vielä lohdutuksenani - ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla - etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.

6:11 Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?

6:12 Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?

6:13 Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?

6:14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.

6:15 Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.

6:16 Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;

6:17 auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.

6:18 Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.

6:19 Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;

6:20 he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.

6:21 Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.

6:22 Olenko sanonut: `Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,

6:23 pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä`?

6:24 Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.

6:25 Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?

6:26 Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.

6:27 Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.

6:28 Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.

6:29 Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.

6:30 Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"

 

Created with FREE HTMLCompiler by BibleDatabase